Tuleeko sinulle toisinaan toivoton olo, kun lunta tupruttaa taivaan täydeltä ja juuri auki luomasi postilaatikolle johtava ura on taas täynnä tuota inhaa valkoista saastetta?

Älä suotta vaivu epätoivoon, sillä oikeaa tekniikkaa käyttäen lumen lapiointi on nautittavan helppoa, hauskaa ja terveellistä puuhaa. Opittuasi lapioinnin salat alat jopa odottaa lumisadetta päästäksesi tuon mainion harrastuksen pariin. "Parasta, mitä voi housut jalassa tehdä", totesi eräskin Perä-Posiolainen elektroniikkainsinööri kirjekurssimme käytyään.

Tarvitaan vain reipasta mieltä ja lujatekoinen lumilapio. Halvat muovimallit voi kättelyssä unohtaa, sillä ne eivät yksinkertaisesti kestä näiden ohjeitten kasvattamaa työtehoanne.

Ottakaa ensin tukeva haara-asento ja vetäkää keuhkot täyteen ilmaa. Täyttäkää lapio lumella. Muutama kirosana saattaa auttaa oikean vireen löytämisessä. Suorituksen alkaessa seisotte molemmat kädet suorana etuviistoon lapion pesän osoittaessa vasemmalle ja ollessa kallistuneena 28 astetta eteenpäin. Jos olette vasenkätinen, toimikaa peilikuvan tavoin.

Liike alkaa ponnistamalla voimakkaasti vasemmalla jalalla eteenpäin ja samalla työntämällä vasemmalla kädellä yläviistoon. Painamalla oikealla kädellä hieman alaspäin saadaan vivuttua lapion kärkeen lisää linkoamisvoimaa, ja vartalon kiertoliike oikealle tuo lisää tehoa.

Heittoliikkeen loppuvaiheessa vasen käsi ja jalka ovat samalla linjalla ojentuneena suoraksi etu-yläviistoon ja vartalo on kiertyneenä oikealle. Oikea käsi ja kahva ovat pohjetta vasten. Juuri ennen liikevaran loppumista lievä nykäisy takaisinpäin varmistaa myös suojalumen irtoamisen kauttaaltaan koko lapiosta. Eläimellinen karjahdus luo tunnelmaa.

Kolmatta kilometriä hyvin putsattua ja reunoiltaan tarkkaan muotoiltua uraa on ilo silmälle. Lumilinkoaan turhaan käyntiin yrittävälle naapurille voi lapiota lainatessaan todeta: "Tosimies ei koneita tarvitse!"